maanantai 2. huhtikuuta 2007

Sukuhulinaa

Pääsiäisen seutu on mielenkiintoista aikaa suvussa, jonka juuret ovat vahvasti Laatokan-Karjalan ortodoksialueella ja joka on omaan sukupolveeni mennessä täysin irtautunut kristillisyydestä.
Istuimme mummolassa porukalla, minä, äiti, sisko perheineen, täti miehineen ja eno tyttärineen. Eli 9 aikuista, kaksi lasta ja kaksi koiraa. Olemme kohtuullisen puheliasta sakkia ja tuolla porukalla saa huutaa muiden yli saadakseen äänensä kuuluviin. Kahvia keitetään tauotta ja mummo veivaa kuulolaitetta pienemmälle kun volyymi kasvaa. Suku on ihana asia.

Oli ihana nähdä kummityttöä ja tämän pikkuveljeä. Viisivuotias virpoi kaikki sukulaiset erikseen ja oli oikein suloinen luonnonkiharoineen ja noitahattuineen. Pikkuveli vierastaa mua vähän, mutta alkaa jo sulaa. Uskomatonta, miten paljon noita ipanoita voi rakastaa. Mutta en mä silti omaa ottaisi, en!

Kummityttö kyseli taas, miksei täti halua synnyttää vauvaa. Viisivuotiaalle se on hankala asia. Istuttiin keinutuolissa ja selitin, että kaikille ihmisille se ei ole oikea ratkaisu. Tädin tehtävä on olla hyvä ihminen ja erityisesti oikein hyvä täti. Tytön mielestä hänen äitinsä voisi tehdä mullekin vauvan, synnyttää sen ja antaa sitten vasta. Kiitin kauniisti ajatuksesta, mutta kerroin ettei se nyt ole tarpeen. Vaikka olisinkin halunnut nähdä siskoni ilmeen jos olisi kuullut ehdotuksen :D

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu