maanantai 4. toukokuuta 2009

Kohtaaminen

Juhlimme vappua "vanhalla porukalla" ystäväni luona. Juhlat kestivät pari kokonaista päivää ja sisälsivät runsaasti naurua ja laulua. Kiitettävästi ehti paikalle myös perheellisiä ihmisiä, ainakin piipahtamaan.

Keskustelin erään minulle entisestään tuntemattoman kolmikymppisen herrasmiehen ja tämän tyttöystävän kanssa asuinpaikasta ja sen valitsemisen kriteereistä. "Toki lapset vaikuttavat asunnon ihannesijaintiin," sanoin, "mutta koska meille ei tule lapsia, meidän ei tarvitse ottaa sitä huomioon sijaintia miettiessämme."
"Miksei tule?" nuori mies huudahti, selvästi hämmentyneenä. Ennen kuin ennätin reagoida mitenkään, hän punastui ja jatkoi: "Anteeksi! Olipa idioottimainen kysymys."

Jatkoimme keskustelua asumisesta ja hurrasin mielessäni miehen jopa humalatilassa (pienellä viiveellä, mutta kuitenkin) toimivalle tilannetajulle. Mainittakoon siis vielä, että mä en tunge lapsettomuutta tai sen valitsemista joka keskusteluun, mutta kun tässä puhuttiin keskusta- ja lähiöasumisen hyvistä ja huonoista puolista.

4 kommenttia:

Blogger Millan kirjoitti...

Hupaisan spontaani reaktio nuoreltamieheltä. Itse olen kohdannut paljon enemmän miehiä, kuin naisia, joille suhtautuminen nimenomaan naisen vapaehtoiseen lapsettomuuteen on valtavan tunnepitoinen asia. Paras oli kyllä, kun eräs nuoriherra kuultuaan juuri minun ilmoittavan päättäväisesti, etten aio niitä hankkia tokaisi: "Varo vaan, ettei sulle käy niin, ettet koskaan SAA lapsia, kun puhut noin." Voi pyhä jysäys ja siinä vaiheessa olin ollut naimisissa jo melkein vuosikymmenen! :-)

5. toukokuuta 2009 klo 10.29  
Blogger Unknown kirjoitti...

Hei!
En nyt kommentoi aihetta vaan etsin haastateltavia. Olen tekemässä Sunnuntaisuomalaiseen juttua (vapaaehtoisesta) lapsettomuudesta. Siis kaikki, joilla on asiasta kokemusta ja mielipiteitä, olkaapa ystävällisiä ja ottakaa yhteyttä mahd. pik (viimeistään viikolla 20). Haastattattelu voidaan tehdä ihan puhelimessa. Laittakaapa meiliä: terhi.nevalainen@sunnuntaisuomalainen.fi. Kiitos!

6. toukokuuta 2009 klo 13.01  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Minä ymmärsin että tämä nuorimies jäi siihen luuloon, ettette voi saada lapsia ja oli siksi häpeissään.

Lapsettomuudesta kun jo uskalletaan puhua ääneen. Vapaaehtoinen lapsettomuus onkin jo hiukan mutkikkaampi asia. Saako olla haluamatta sellaista, mikä kuuluu luonnon kiertoon.

Vapaaehtoisesti sinkut ihmiset kuulevat varmaan samanlaista skeidaa jatkuvasti, siitä miten ihana ihminen tuo tai tämä olisi, miten hyvin sopisitte yhteen jne. Ikäänkuin sinkkuus olisi kamala välitila, josta pitäisi kiireesti kammeta itsensä suhteeseen.

Sitten kun ollaan suhteessa, on asiat taas vinksallaan toiseen suuntaan...

13. huhtikuuta 2010 klo 8.40  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hauska reaktio =) Itse en enää nykyään hämmästy reaktiosta, niin monet noin sanoneet ovatkin kolmeviitosina, nelikymppisinä kelkkansa kääntäneet. Elämänmenoahan tämä kaikki on, eikä kaikista ole eikä kaikkien tarvitse ruveta vanhemmiksi, kyllä tänne monenlaista mahtuu.

17. joulukuuta 2010 klo 16.04  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu