Joulu, tuo juhlista hartain

En taas oikein tiedä, miten suhtautuisi tiedusteluihin joulunvietosta. "Kenen luo te menette jouluna?" on kuultu taas useamman kerran. Kun vastaan, että olemme pääasiassa kotona, reaktiot vaihtelevat hämmentyneestä "Ai, ettekö te juhli joulua?" aina osaaottavaan "Voi, no mutta kai sekin voi olla ihan mukavaa" asti.

Kyllä se voi olla oikeinkin mukavaa, siksi me oman joulunviettotapamme olemme valinneet. Meillä on avoimia kutsuja paitsi kummankin vanhemmille, myös perheeseen kuuluvaan lapsiperheeseen. Emme ole olosuhteiden uhreja, emme hylättyjä raukkoja. Emme istu aattoa kotona nyyhkyttäen kaipuutamme emmekä upota yksinäisyyttämme tujakkaan glögiin.

Joulu on mulle tosi mieluinen juhla. Joulukuusi on ollut koristeltuna jo toista viikkoa ja ensimmäinen hyasinttikin on ylikukkinut. Odotan kovasti ylihuomista, kun saa keittää aamukahvia hiljaisessa kodissa ja istua kuusta katsellen, rauhoittuen, rakastaen. TV:stä tulee Lumiukko, joka on mulle yhtä merkittävä osa joulua kuin kinkku monille.

Kyllä me sukuloidaankin, mutta avoimella aikataululla. Ei olla sovittu mitään etukäteen eikä sovita. Pääasiassa vaan nautitaan rauhassa kiireettömyydestä ja joulun tunnelmasta.

Tämän tekstin tarkoitus ei ole väittää, että meidän joulumme on parempi kuin muiden. Mutta ihan yhtä hyvä se on, ihan yhtä oikea joulu. Joulu tulee lapsettomien pariskuntien lisäksi tänäkin vuonna myös sinkuille, leskille ja muille yksineläjille. Heidänkin joulunsa on ihan oikea ja juuri oikeanlainen joulu. Toki moni on vasten tahtoaankin yksin, mutta silloinkin asian surkuttelu hänelle on hieman hyvän maun vastausta.

Viettäkää joulu juuri siten, kuin itse toivotte - joulu on mahtava tilaisuus olla hieman itsekäs. Kunnioittakaa myös toisten jouluja, ovat ne millaisia tahansa. Ihanaa joulunaikaa kaikille!